Lähden opiskelemaan

Ai että oon innoissani! Ilmoittauduin avoimen korkeakoulun opintoihin.

Rakastan kirjoittamista ja haluan kehittyä siinä.

Oon miettinyt mitä töitä voi tehdä kirjoittamalla ja miten voisin opiskella sitä. Tutkin nettiä ja paras tulos kaikin puolin oli journalismin opinnot.
En pystyisi täysipäiväisesti seuraavia vuosia opiskelemaan, joten päädyin avoimelle puolelle. Keväällä yritin ilmoittautua polkuopintoihin, mutta ne meni heti täyteen. Olin sadasosasekunnin liian hidas painamaan ilmottautumisnappia. Harmitti tosi paljon!
Se olisi ollut edullisempi tapa opiskella avoimella puolella. Koko syksyn opinnot olisi maksaneet 150 euroa riippumatta siitä kuinka monta kurssia käy.

Nyt kesän oon miettinyt kovasti mitä alkaisin harrastamaan syksyllä. Jotakin säännöllistä ja jotain tosi kivaa. Mietin sovittuja yhteislenkkejä ystävien kanssa, ratsastusta, keramiikan kursseja kansalaisopistossa tai jotain liikuntaa siellä.
No, ystävien kanssa sovitut lenkit jää helposti väliin kun tulee huonot ilmat tai jotain muuta. Ratsastus tuntuu tosi kalliilta ja pitäisi löytää kiva talli, missä olisi mukava porukka ja missä pääsisi aikuisten alkeiskurssille. Äh, en oo jaksanut edes alkaa etsiä.

Kansalaisopiston kurssit meni vahingossa sivu suun. En muistanut milloin ilmoittautuminen alkaa ja kaveri vaan tiesi kertoa, että hän ei ollut mahtunut ryhmään, vaikka oli sillä sekunnilla ilmoittautumassa kun se ilmoittautuminen alkoi.

Sitten tuli sähköposti korkeakoulusta. "Et mahtunut valitettavasti niihin polkuopintoihin mihin hait, mutta meillä olisi tarjota muutamia kursseja samoista opinnoista."
Menin nopeasti katsomaan mitä kursseja oli tarjolla ja siellä oli kaksi kurssia, mitkä mua erityisesti syksyn osalta kiinnosti. Journalistinen kieli ja kirjoittaminen, sekä valokuvaus ja kuvien käsittely. Ilmoittauduin saman tein molempiin.

Hinnaksi tuli sama mitä olisin koko syksyltä maksanut, 150 euroa. 75 euroa per kurssi. Ei kirpaissut kuin se, että en nyt saanut niitä muita kursseja samaan hintaan. Mutta oikeesti varmasti parempi näin, etten aivan ahda täyteen mun kalenteria. Nimittäin innostuessani saattaisin opiskella vähän liikaa jaksamisen kannalta työn ohessa. Ja sitten olisin jouluna aivan rätti poikki.

Miten opiskelen käytännössä työn ohessa?

Ensimmäinen kurssi alkaa jo viikon päästä. Se on iltaopintoina paikan päällä yhtenä iltana viikossa. Mies ehtii tulla töistä kotiin ennen kun mun pitää lähteä kouluun. Täydellistä!

Ensimmäinen kurssi kestää syyslomaan asti. Siis lasten syyslomaan, mä en ota töistä lomaa. Lomaviikolla ei ole koulua. Sitten loman jälkeen alkaa toinen kurssi ja se kestää jouluun asti. Sekin on samalla tavalla kerran viikossa illalla.

Muut koulutehtävät sitten vaan tehdään tosiaan työn lomassa hyödyntäen päiväuniaikoja, tyhjiä päiviä pienistä ja muun perheen vapaita hetkiä, jolloin he voivat olla pienen kanssa. Kuka se pieni sitten sattuu sillä hetkellä olemaan.

Ja jos oon päivystäjänä, päivystän myös koulussa ollessa. En usko tämän olevan ongelma kun vain juttelen sen asian etukäteen opettajan kanssa. Tuskin avoimessa korkeakoulussa ollaan niin tiukkoja puhelimeen vastaamisessa kun mitä ammattikoulussa tai peruskoulussa.

Odotan todella innolla syksyä! Pääsen sittenkin toteuttamaan mun unelmaa. Saan oppia sitä mikä tuntuu tällä hetkellä kaikkein mielenkiintoisimmalta tulevaisuuden työtä ajatellen. En nimittäin usko toimivani vastaanottoperheenä eläkeikään asti.

Nyt tuntuu että sain kaivatun harrastuksen syksyyn! Vaikka voihan se olla, ettei se jossain kohtaa tunnu harrastukselta vaan joltain muulta, mutta eipä sitä tarvii etukäteen miettiä.

Mistä tiedän onko journalismi oikea ala minulle?

Olen vuosikausia etsinyt sitä omaa alaa ja just mulle sopivaa työpaikkaa. En tosiaan tiedä onko se tämä, mutta nyt mulla on sellainen olo ekaa kertaa, ettei se mitään haittaa vaikken tiedä varmasti. Just nyt se kiinnostaa tosi paljon ja silloin siihen kiinnostukseen kannattaa tarttua, kun on mahdollisuus. Ja lisäksi mulla on nyt jo työ, josta nautin tosi paljon.

Avoimessa opiskelu antaa mahdollisuuden kokeilla. Ei ole tarvinnut hakea kouluun ja ei tarvitse sitoutua siihen kokopäiväisesti ja silti pääsee opiskelemaan niitä oikeita kursseja, jotka on kuitenkin eteenpäin koko ammatin opiskelussa. Ilmoittauduin syksylle kahdelle kurssille ja jos opiskelu tuntuu koko syksyn hyvältä, ilmoittaudun ennen joulua sitten seuraaville kursseille kevääksi.

Sellaisella asenteella, että mitään en tässä menetä, vaikka tämä ei olisi se loppuelämän oikea oma ala. Näin sitä oppii uutta ja silti jättää avoimen mielen kaikille muillekin mahdollisuuksille tulevaisuuden suhteen.